Eilen tuntui kuin kaikki olisi muuttunut. Tänään kaikki on taas ennallaan.

Samaa vanhaa jauhantaa Herra Ihanuudesta. Mikä mut saa roikkumaan yhden ja ainoa pojan perässä? Korvikkeen puute vai käsittämätön itsetuhoisuus?
Oikein.

Mulla ei oo ketään, joka korvais sen ja saisi mun ajatukset muualle. Nyt ainut asia, mitä mä tarvin, on UUSI KOHDE! Mutta mitä jos semmosta ei löydy? Olenko mä liian valikoiva?
Selkeesti.