Mieti nyt, sen äiti ei edes suostu osaa sille vappupalloa!

Varmaan jotku feikki-Converset, miksei samantien osta aitoja?

En tajuu niitä, jotka käyttää jotain Sunsilkin silikonisia shamppoita, ostais ennemmin kampaajan laatutavaraa.

Oikeesti vihaan sitä, ettei kukaan ihminen oo erilainen, kaikki vaan ajattelee et kolmekymppisenä on hieno talo, mies ja kaks lasta.

Kato nyt tota vihreetä paitaa, hyi vittu, miks joku ostaa ton värisen?

Miltä susta sen jälkeen tuntuu, kun "paras kaverisi" on sanonut yllämainitut asiat? Samalla kun vilkuilet feikki-Conversejäsi, harmittelet, ettei äitisi mielestä 16-vuotias tarvitse enää vappupalloa, pyörittelet hiuksiasi ja tunnustelet, tuntuuko se silikoni joltain, mietit ihanan turvallista tulevasuuden suunnitelmaasi tai olet juuri edellisenä päivänä ostanut ihanan vihreän paidan? Niinpä, ei kovin mukavaa. Ja tulee lytätty olo.

Joka päivä. Mistä se johtuu?